Tutkijat etsivät Fredmanin epistoloista yhtymäkohtia Paavalin kirjeisiin eli epistoloihin. Bellmanin suosikkiteemoja näkyy löytyvän myös toisista epistoloista, Horatiuksen epistolasta 19:

Siitä lähtien kun järkiheittoja runoilijoita
Bacchus pestasi laumaansa, 
satyyrien ja faunien seuraan, 
alkoivat suloiset muusatkin  
aamuisin viinille tuoksahtaa  
Itse Homeros ylisti viiniä niin 
että se hänellekin varmaan maistui,
eikä Ennius, runoutemme taatto, 
ryhtynyt taisteluista runoilemaan
ilman kunnon pohjia.  
  Horatius, suom. Arto Kivimäki

Länsimaisen kulttuurin perinteestä Bellman poimi antiikin taruhahmot jopa tukholmalaiseen talveen epistolassa 42, jossa pelataan korttia. 

Eol jyllää, luntaan myllää,
kuu ja tähdet 
piiloon jää. 
Huolta tuosta tunne en,  
tääll on takka lämpöinen.  
Bacchukselta naukun saamme,  
laulakaamme 
onneks sen!  
Kling-klang, sulo-impi mun oot ihanasti 
kuoloon asti, kuoloon asti. 
– Ken on työmies, ken?
  suom. Reino Hirviseppä

Horatius kirjoitti "Carpe Diem" eli tartu hetkeen. Ohje on periytynyt Fredmanille muuttumattomana. Horatiuksen esikuvat löytyvät puolestaan muinaisen Kreikan runoudesta. 

Miksi tuhkassa makaat, kun vielä hengität?
Juokaamme Bakkhoksen juomaa, laimentamatta.
Aamun on vain vaaksa.
Eiköhän jäädä odottamaan
valoa joka näyttää tien kotiin?
  Asklepiades, Anthologia Palatina 12, 50   suom. Sampo Vesterinen