lauantai 19. toukokuuta 2018

Soittajat ja musiikki kiinnostivat selvästi Bellmania, kun hän kuvaili Tukholmalan krouvien elämää. Hän itse esiintyi trubaduurina. Fredmanin epistoloissa Bellman pani Fredmanin puhuttelemaan soittajia koiriksi ja sioiksi. Eläimellistä.
Hei, musikantit, nyt torvet jo soimaan,
mällit pois puhaltakaa!
Joukossa pyttyin ja lautain ja roinan
rakkaus kukkia saa.
Soita jo, kutale, viiniä saat!
Enkelit, sydämet, viina ja sahti.
Nyt torvet kajahti;
Hei, pitäkää tahti!
Nyt pihalle torvenne soikoon, porsaat!
   Fredmanin epistola n:o 4, suom. Outi Honkasalo ja Esko Hakuni

Sopii kuin satula sialle

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Bellmanin henkilökohtaisimpia runoja ovat muistoruno ja kehtolaulu, jotka hän kirjoitti lapsilleen. ”Kehtolaulu kirjoittajan nuorimmalle pojalle Charlesille 8. elokuuta 1787” on suomennettu pariinkin kertaan. Kapakkarunoilija ei nyt ole äänessä.
2.
Oli poika pienoinen,
tuo raikas ruusuhuuli.
Pellon laidas’ poikanen
hän lammen loiskeen kuuli.
Tyyneen kalvoon katselee,
kas, kun kasvon tuntenee,
peilin pyyhkii tuuli.
4.
Tuutii, tuutii lapseni.
Oot aarre, annettumme.
Kun taas aamu alkaisi,
niin ponin piirtelemme.
Korttitalon kohotan,
kunnes kumoon puhallan.
Laulun sille teemme.
5.
Kaarle-kiltti halin suo,
jo isää suukottele.
Kultakengät kauniit tuo
nyt emo lapsoselle.
Nannaa saat ja nukkumaan,
pääsi paina uinumaan,
tyynys taputtele.
    suom. Tuomas Rosberg
Saman kansanmelodian toisinto on suomalaisten tuntema kalevalainen sävel, johon kansanrunoutta voi laulaa, esim. tuutulaulussa ”Nuku, nuku nurmilintu”. Beethoven sovitti Bellmanin laulusta oman versionsa https://www.youtube.com/watch?v=HAe4jnKGZQU. Hyvää yötä!



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Bellman käsitteli laulurunoudessaan elämäniloa. Kontrastin hän loi usein muistuttamalla kuolevaisuudesta antiikin runouden tavalla. Joskus taas kuvailemalla humalaisten tappelua. Aurinkoista ja leikkisää kevättä!
9.
Här är oss gott, gutår, min sköna!
Tag en våffla och melon,
drick ett glass öl med stjälkar gröna,
fyllt med muskot och citron.
Spela, vår yster! (cello)
Drick, kära syster! (cello)
Hurra! Vad båtsman och systrar i takt
dansa på våra gröna trakt.
14.
Huggen i skallen, vrid opp truten,
kasta balja och gehäng,
bryt av hans käpp, slit av syrtuten,
flaskan för hans ögon sväng
Han är densamma (cello)
som nyss anamma (cello)
slangen och pannan i Ormsaltargränd,
av sin hud oc blånad känd.
15.
Inom vår krog, vet, glädjen andas
och vid krogdörrn död och mord.
Vet, med ditt blod skall finkel blandas
och din skål bli sagt vid bord...
    Fredmans epistel n:o 53


maanantai 26. maaliskuuta 2018

”...Neiti Norrman soitti klavesiinia. Hän oli keskustellut kanssani aivan kuin olisi näytellyt musiikkikappaleessa. Me olimme laulaneet ja näytelleet yhdessä ja kaikki oli mennyt hyvin. Mielessäni oli erityisesti menuetti, joka kirjoitin hänelle rakastuneena:
Oi Amaryllis, nouse jo!
Viileän aamun
aurinko
säteensä heittää
väreillä peittää
metsät ja maat,
ruohikkohaat.
Kukkani kaunis, sallithan että
pirskotan yllesi raikasta vettä.
Unien sylistä sieppaan sut,
silmäsi avaat ja havahdut. ”
   Brummer, Malja tomullesi, suom. M. Mannila ja L. Ryömä
Bellmanin lauluja suomeksi saa kuulla taas ke 28.3. yhtyeen Vinku ja Hakka keikalla Albertin kellarissa, Hämeenlinnassa.

Paratiisissa luonnon antimet poimitaan puista

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vaan viljapelto tuolla niitettynä makaa,
ja juovittuu, kun nousee päivä vuorten takaa.
Hei, papittaret, tänne! Jo suru jäädä saa.
Nouskaatte kukkulalle ja vuoret vallatkaa!
Nyt juoskaa kirmaten!
   Kokoelmasta Bacchi Tempel, suom. Seppo Mussalo
Kesäisen luonnon kauneus, naiset, miehet ja juopottelu vilisevät Bellmanin runoudessa. Oman kuvauksensa mukaan Bellman oli mies, joka ei yhdellekään olennolle halunnut pahaa, rakasti kaikkia, jaloa miestä, jokaista naista ja kilttejä lapsia.

Bellmanin lauluja suomeksi saa kuulla taas ke 28.3. yhtyeen Vinku ja Hakka keikalla Albertin kellarissa, Hämeenlinnassa.

Kesän valo ja lämpö on ikuistettu myös Bellmanin runoissa



maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kaunein ja palvotuin hahmo Fredmanin epistoloissa on Ulla Winblad. Hän tekee kaikkiin vaikutuksen (esim. krouviin saapuessaan FE 11). Fredman ylistää häntä uskonnollisin sanankääntein. Kuulija huomaa ristiriidan ihannoinnin ja Ullan tekojen välillä. Ullan kerrotaan olevan sellainen, joka joutuu silloin tällöin työrangaistukseen kehruutupaan. Sillä tavoin kävi ilotytöille ja irtolaisille.
Armoa Ulla koittaa anella temppuineen
Nyt raukkaa raahaa kaksi vartijaa pamppuineen
Särkyneen kellon huomaan, pitsihelma repeää
Lahjaansa luonnon suomaa itsekin häpeää
   FE 28, suom. Liisa Ryömä
Kaunotar elukoiden keskellä

tiistai 27. helmikuuta 2018

Sujuvimmat Bellman-suomennokset kirjoitti Liisa Ryömä. Vertailun vuoksi epistolan 23 ensimmäinen säkeistö kahden taitavan suomentajan työnä. Hyvissäkin suomennoksissa on oksankohtia, kun kirjoittaja joutuu seuraamaan runomittaa. Hirvisepän vanhahtava suomenkieli oli tietoisesti valittu tyylikeino Bellmanin vanhaa ruotsia suomentaessa.  
1. Voi, äitiseni, mikä sinuun meni,
silloin kun jäit isän alle?
Tunsit vain halun, niin hankit alun
tilalleni surkealle.
Hillittömyyttäs poikasi syyttää
uupunut ja krapulainen.
Vuoksi sen vietin tuskissain mietin,
miksi olit heikko nainen.
Jos oisit estellyt, en oisi tässä nyt.
  suom. Liisa Ryömä
1. Äitini, oi, ken osoittikaan sulle
taattoni luo sun ties?
Sä elon liekin lahjoitit mulle –
oi, mä onneton mies!
Kaipuusi tautta, tään elon kautta
tuska nyt painaa mua.
Sä ilakoitsit. Kun hekumoitsit,
vereni poltti sua.
Oispa ollut reikeli neitsyydelläsi!
  suom. Reino Hirviseppä 
Suomennoksesta voi aavistaa teoksen alkuperäisen hahmon

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Krapulassa Fredman valittaa elämän tuskaa epistolassa 23, yksinpuhelussa kapakan ulkopuolella eräänä kesäyönä. Kapakan nimi on Kryp in. Fredman suree omaa syntymistään ja syyttää äitiään. Nääntyminen on väistämätön, ja kuolema on lähellä.
Köyhyys kun vainoo,
aarteeni ainoo
juopon-kurkku lie.
Kaikk’ elon vaiheet
on janon aiheet.
Tuoni kun mun vie,
niin hetkeen kuoleman
tuopin kallistan,
tuopin kallistan
  suom. Unto Kupiainen
Fredmanin mieli muuttuu täysin kahdessa viimeisessä säkeistössä. Kun hän saa viinaa, hän kiittää vanhempiaan, joita äsken soimasi.

Kuolema pelottaa Fredmania

lauantai 24. helmikuuta 2018

Bellmanin yleisöön kuului yläluokkaa ja porvaristoa. 1700-luvun Ruotsi oli luokkayhteiskunta. Fredmanin epistoloissa ja lauluissa esiintyvät hahmot ovat kaupungin käsityöläisiä, porvareita ja sotilaita. Moni tarinoiden hahmoista oli, kuten Fredman, vaipunut köyhyyteen alkoholismin vuoksi. Näiden paheksuttujen elämästä Bellman esittää tuokiokuvia, jotka ovat liioiteltuja ja koskettavia. Kynttiläkruunuin valaistuissa saleissaan Bellmanin yleisö nauroi ja liikuttui. Luokkayhteiskunnassa saa nauraa alempiarvoisten haluille ja vieteille. Kuin eläintarhassa. Bellmanin runous vaihtelee taitavasti pilkan ja myötätunnon välillä.

Nykypäivänä etsityin kanava on Gorilla Channel, joka näkyy vain silloin tällöin