Seksistä orgiaksi

Yö on: yli kattojen jälleen
Kuun kulkee lihavat kasvot.
Hän uroskissa kaikista kadehtivaisin,
kademielin rakastavaisia katsoo, 
tuo kelmeä, ihrainen ukko kuussa. 
Himomielin se pimeitä nurkkia kiertää, 
nojaa ikkunoihin, puoliksi suljettuihin
kuin himomielinen, lihava munkki, mi kulkee 
teitä kiellettyjä yön aikaan julkeana. 
   Kuu, kokoelmassa Dionysos, Friedrich Nietsche 1888, suom. Rauni Kouta

Sleepy Sleepersin levyllä The Mopott Show (1979) oli kappale Pumpulitissit, tyylinä 1950-luvun rock. Laulun teksti on yksinkertainen. 

Pu-pu-pu-pumpulitisseistä kiinni mä tartuin. 
Pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit, 
pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit.
Pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu-pumpulitissit vain. 
    S. Helminen, M. Helminen

Seksuaalisuus on tässä teinipoikamaisen intoilun asteella. Rokkisanoituksen tulee sisältää riittävästi rytmikästä höpötystä, sen rokkarit tiesivät musiikkivitsejä kirjoittaessaan. Tässä hypätään merkityksettömästä merkitykselliseen onnistuneesti. Seksuaalisuus on vietti, ei älyllistä. Siksi tekstin älyttömyys on osuvaa. 

Seksuaalisista estoista vapautumista tavoitteli Pentti Saarikoski. ”1962 Saarikoski kehitti myös elämänsä toista puolta, työnteon ja tuottavuuden vastakohtaa... Orgian Saarikoski oli elänyt monta kertaa kuvitelmissaan, jo kirjoittaessaan nuoruuden päiväkirjan riettaita jaksoja tai lukiessaan Herman Hessen Arosutta... 1960-luvun alun boheemien elämä oli viinan ja seksin läpäisemää yhteisyyttä,... tarjosi Saarikoskelle »mahdollisuuden maailmaan joka on yhtä eläintä»... X kertoo Haagan Urheilutieltä: »Täysin mahdoton sanoa, keitä siellä oli. Y oli ainoa, jonka nimen tiesin. Naisia tuli ja meni, niitä pysäytettiin kadulta ja kapakasta... aina sieltä tuli joitakin.» X ja Saarikoski olivat yleensä orgioiden ainoat miehet. Y:tä Saarikoski piti Kirkenä, joka muuttaa miehet sioiksi... Nuorelle miehelle oli uutta, että himo hallitsi myös naisten fantasiaa ja oli vain tarkemmin suojattu tabu kuin miesten lihallisuus. Nyt hän yllytti Y:tä promiskuiteettiin ja X:ää, jonka mukaan hän »oli koko ajan järjestämässä ja neuvomassa, keksi uutta ja uutta, mutta ei toiminut itse, paitsi Y:n kanssa. Minua katsellessaan hän tunsi että se oli hän joka siinä toimi, oli kuin hän olisi saanut jonkinlaisen henkisen orgasmin.»... Paikalla käyneiden mieleen on jäänyt Kristus-eleitä ja -ilmeitä tekevä Saarikoski alastoman lihan keskellä »kuin Sallisen Hihhuleiden Jeesus-hahmo.»”  Pekka Tarkka. Pentti Saarikoski, 1937–1963, otteet alkaen s. 446. 

Kokoelmassa Fredmanin epistolat Bellman rinnasti ryyppyretkien kuvaukset Paavalin kirjeisiin. Fredman komentaa ja nimittelee soittajia epistolassa 4 Soittajat antakaa torvelle tuuli, jonka alussa toimitusta kuulevat ”vain laudat ja tonkat”. Bellmanin lyhytsanaisesta kuvauksesta tilanteen voi tulkita etenevän orgiaksi. Alkuteksti kehottaa tiirikoimaan kauneuden lukon, mutta verbi dyrka tarkoittaa myös palvoa, tuo mieleen uskonnolliset tekstit. Apostoli Fredmanin opetus on himon seuraaminen. Tällaisten laulujen vuoksi Bellmanin oli vaikea saada julkaisulupaa kokoelmalleen. Alla kaksi viimeistä säkeistöä. 

Mökki on sievä ja siisti ja ja niukka.
Kyökissä sänkyynkin meet.
Sängyllä tyttö, yöpaita on tiukka,
Hei, Stiina, mitäpä teet?
Hyveet on tuomittu perikatoon!
Annetaan mennä ja rukoillaan Freijaa, 
myös kurkuille viinaa
ja himoille kiimaa.
Kas, viini vie elämään, puute kuoloon. 

Jäykkänä ranne nyt pasuunoillanne
veijarit, tuutatkaa vaan!
Iso on Stiina, niin valkea lanne.
Palvokaa kauneuttaan. 
Sydämeen sanani tallettakaa:
Temppeliks rakkauden vuodetta, patjaa,
on tyynyä, untuvaa,
porrasta, lautaa,
on tuoli ja pöytä ja kujalla maa.
 
    Fredmans epistel n:o 4
    Enkannerligen til Anna Stina
    Hej Musikanter ge Valdthornen väder...
    C. M. Bellman, suom. Tuomas Rosberg 

Kaikkina aikoina seksi on kiinnostanut ihmisiä ja kelvannut vitsailun aiheeksi. Esimerkki antiikin ajalta. Nuorukaisella oli vieraana kaksi vanhempaa naista. Hän sanoi palvelijoilleen: ”Sekoittakaa toiselle naiselle viiniä. Ja naikaa toista, jos hän haluaa.” Naiset vastasivat yhteen ääneen: ”Ei janota.” Kokoelmassa Ikivanha, suom. A. Kivimäki, V. Vahtikari ja S. Vesterinen. 

Kopio teoksesta Bacchanalia, 1890, Henryk Siemiradzki

On piru irti

Uudelleen kannattaa mainita suomentamisen tavoitteiden vaikutus lopputulokseen. Samasta alkutekstistä voi kirjoittaa hyvin erilaiset suomennokset, kun valitsee eri painotuksia.

Monet aiemmat Bellman-suomennokset ovat tavoitelleet kahta yksinkertaista asiaa: säilyttää mahdollisimman suuri osuus alkutekstin sanoista, ilmauksista ja ajatuksista ja sitten riimitellä suomeksi. Tulos on usein hyvin kirjallinen. Parhaita julkaistuista ovat Liisa Ryömän suomennokset. Hän otti vapauksia sekä muodon että sisällön kohdalla. Lauluista tuli sujuvia.

Laulun suomentamisen tavoitteisiin täytyy kuulua tekstin kelpaaminen laulettavaksi. Paino ja tavun pituus ovat tärkeämpiä kuin uskollisuus alkutekstille. Usein alkutekstin ajatusten jakaminen uudella tavalla eri riveille tuo tarvittavaa tilaa. Osa Bellmanin runoilmaisun mutkikkuudesta selittyy ajan muodilla, on hienostelevaa rokokoota. On ilmeistä, että osa kierteistä johtuu täydellisen riimin tavoittelusta. Niinpä suomentaja voi vaihtaa tilalle aivan muuta, jos täysriimi löytyy suomeksi. Tyylissä pysyen, kuitenkin.

Bellmanin hupiohjelmistoon kuului myös imitointi. Jergen Puckel (Kyttyrä) on Fredmanin epistoloissa sivuhenkilö, joka puhuu ruotsia alasaksalaisella korostuksella ja sekoittaa joukkoon saksan sanoja. Hänen juoppohulluutensa aiheuttaa krouvin siivouksen Fredmanin epistolassa 73. Bellmanin loppuvitsi on rinnastaa krapula, vaivojen puristus ja Tukholman marraskuu. Suomennoksessa ei ole lainkaan ruotsia ja siihen on sekoitettu nykysaksaa. Laulusta on olemassa myös saksannos Der Teufel ist hier. 

On piru irti! Se porstuaa hakkaa
ja tuoleja nakkaa, ei lakkaa!
Potkaise viuluja,
kaada myös kiuluja,
saatana juhlissa on.
...
Tynnyriin tarraa
nyt Jergen ja darraa
ja paasaa, onneton.
   - Doch bin ich ein synnin orja,
   ach, mun Kontrakt loppuun päin.
   Hören Sie mal, nun mä kurja
   vannoo näin: 
   Ich will tytöt viekoitella,
   ich will kortit pelaamaan.
   Tanzen vain, nicht ajatella
   vaimoaan.
   Etwas muste tuokaa,
   her ein kynä suokaa.
   In der Tat, oon saatanan, jos pontikka viel saan. 

Pyyhi ja luuttua lattia, Lotta,
ja kiillota, kiire on totta.
Sulje ja järjestä,
liina ja kynttilä,
katso ett lukko on kii.
...
Juokse jo hutsu
ja Movitzi kutsu,
nyt sormet soittimiin.
   - Kirjoittaa ich vakuuksilla:
   Hiermit, todistajat, muut,
   punaisilla kirjaimilla,
   mit mein Blut!
   En mä olla niemals raitis,
   Kirkkoon wohl kaum astu en.
   Työssäin doch ich aina altis,
   ryyppäilen.
   Kankkunen on schwerer,
   Ruotsinmaa, November.
   Manu mea propria, im Krugen Ruusunen. 
     suom. Tuomas Rosberg 

Voi yksinäisen miehen viedä marraskuu