Nään mustan aallon, valkopään

Kohtauksia kuolleiden ritarien hautajaisista sisältyy Bellmanin ritarikuntarunouteen. Hän sisällytti kokoelmaan Fredmanin laulut tämän, joka on kaunis ja kohtalokas. Myrsky on vertauskuva kuoleman herättämille tunteille tässä ja myös epistolassa 79. Saattomiehen vakavuus muuttuu huvittavaksi, kun laulu huipentuu muistomaljaan. Näytteenä ensimmäinen säkeistö surulaulusta ”joka esitettiin Kullatussa Lohikäärmeessä 11. heinäkuuta 1770”.  

Nään mustan aallon, valkopään
nään kuinka Kharon raataa
Hän väänti vettä viiksistään 
kun myrsky lauttaa kaataa 
Hän airon iskee aaltoihin
– On auki luukut taivaan 
Ja aalto iskee takaisin
– On aika nousta laivaan

    Fredmanin laulu 5b, Välment sorgesyn 
    Se svarta böljans hvita drägg...
    C. M. Bellman, suom. Tuomas Rosberg

Myrsky, Benjamin Smith 1797, aiemman George Romneyn maalauksen mukaan

Böljan sig mindre rör – Veen aallot pienenee

Kesäyö yllyttää kirjailijoita luonnonkauneudella. Etenkin pohjolassa, jossa kesä tulee äkisti. Bellman kuvaili kesäyön laulussa Böljan sig mindre rör yksityiskohdista kokonaisuuteen edeten. Öisen luonnon tapahtumia havainnoivat ”me”. Vain mandoliinia soitetaan kesäyössä. Kokijat ovat passiivisia. Suomennoksessa he esiintyvät vain viimeisessä säkeessä. Melodia on levollinen, melkein harras. Otteet laulun ensimmäisestä ja toisesta säkeistöstä.

...Tuijottaa täysikuu.
Jasmiini luo tuoksuaan.
Tyynestä heijastuu
hiljainen ja kylmä maa.
Lehdelle kukkasen
jää kultaperhonen.
:,: Aika on kiemurrella madon kolostaan heinikkoon :,:

...Yhteinen sointu soi,
jatkaa mandoliini vaan.
Surrata puussa voi
mehiläiset unissaan.
Läiske käy leikkien
rannoilla ahventen.
:,: Aivan pian havahtua saamme aamuaurinkoon :,:

Bacchi Ordenskapitel XIV n:r 2
suom. Tuomas Rosberg

Pohjolan ulkopuoleltakin löytyy esimerkkejä. Vaikkapa afrikkalais-amerikkalaisen Paul Laurence Dunbarin runo A Summer’s Night.

The night is dewy as a maiden’s mouth,
The skies are bright as are a maiden’s eyes,
Soft as a maiden’s breath the wind that flies
Up from the perfumed bosom of the South.
Like sentinels, the pines stand in the park;
And hither hastening, like rakes that roam,
With lamps to light their wayward footsteps home,
The fireflies come stagg’ring down the dark.

Laula, muusa, taistelusta vihamiesten

 Edgar Lee Mastersin teoksessa Spoon River antologia (1914) on jakso Spooniadi, joka panee miettimään huumorin osuutta taiteessa. Eeppisen runoelman muoto toimii etäännyttävänä. Ja pikkukaupungissa tapahtuu, kun kronikoidaan jääräpäisyyttä, populismia ja veristä kiistelyä. Draaman lisäksi tarina on naurettava. Sivuhahmon sanat uhkaavassa tilanteessa sopivat esimerkiksi: "Rohkeutta tarvitsemme, sanon teille! Nousin kerran itse jopa vaimoani vastaan." Otteita (suomennos Arvo Turtiainen 1947). 

Kerro taistelusta Thomas Rhodesin, John Cabanisin, 
Johnin tytön, Flossien, palattua 
hämäriltä retkiltään näyttelijäin luota.
... antain huomautukseen aiheen... 
kansalaisten muidenkin silloin alkaessa
Flossieta karsastella, häntä ojentaakseen. 
Mutta Flossie, piittaamatta heistä,
aivan kuin kaupunkia pilkatakseen
pisti pystyyn tanssit repäisevät.
...
Nuoret niissä, jopa saarnamiesten
käännyttämät uskovaiset, syntiin lankesivat, 
pyörähdellen halukkaasti Flossien kanssa, 
vaikka hällä puvun leikkaus
poven sulot paljasti rienaavasti. 
... näistä alkaen kaupunkimme, synkkä ennen, 
iloiseksi muuttui, ettei ollut moista nähty.
...
Jumalamme valituista eräs nosti huudon:
"Babylonin portto elää keskuudessamme, 
karkottakaa hänet, valon lapset!"
... 
konnankoukuin saadun aseman mukaan...
Harmon Whitney aloitti näin puhuen:
"Kansalaiset, yhä annammeko
kylmän, ahneen, tekohurskaan koplan
säästöjämme rosvota ja meidät tuhoon syöstä
porsaanlihakeinotteluin, vehnähuijauksillaan?
On jo aika, että kummuillamme
huhtikuinen romantiikka hankkii asuinsijan...
Sallimmeko, että nuoret, kuullessaan 
veren äänen, leimataan rietastelijoiksi?"
... 
Mutta hänet 
salamana keskeytti Jefferson Howard
kiirehtien lavalle puhuakseen:
"... ellei muusta ole kysymys kuin maineesta Cabanisin,
joka siirtyi puolellemme pelkän koston vuoksi...
Toivonkin siis, Herran nimeen, että löydämme 
suuremmat taiston aiheet...
Miksi aina riidellä pikkuasioista? 
Silti, jos nyt paremman puutteessa, 
ihmisluonne nostaa tunnuksekseen
orjuutusta vastaan rommin, huudan minäkin:
Rommia!"
...
syöksyi sisään paljain päin idiootti Metcalf, 
hikisenä, juoksun jälkeen läähättäen: 
"Sheriffi on miehinensä pian täällä, 
pidättääkseen joka sorkan!"

Bellmanin lauluissa ilonpidon seurauksista kuvataan erityisesti tappelu ja krapula. Bellmanin hahmot eivät huomioi mahdollista paheksuntaa, he eivät häpeä. Lauluissa jatkuvaa ryyppäämistä ja tanssiaisia tappeluineen pidetään luonnollisina. Bellman esitti nuorena Bacchuksen ritarikunnan menoja illanvietoissa. Kuvitteelliseen ritarikuntaan "kukaan ei pääse jäseneksi, jos ei ole vähintään kahta kertaa maannut katuojassa kaikkien näkyvissä", kirjoitti J. G. Oxenstierna 1769. 

Movitz toivoi että
lemmentuska tokenee,
kun sai maistaa mettä
lesken kokeneen.
Rouvan viinit ryysti
juoppolalli lemmessään.
Ukko sammui tyystin
iltaan mennessä.
Tuli hetki helliä,
telmiä ja kelliä,
jäivät kesken leikit lesken, 
koska mies on pelkkää velliä.

    Fredmanin epistola 44
    Bredströmskan ja Movitzin melankoliasta
    C. M. Bellman, suom. Liisa Ryömä


... Puolasta haastoin, juomaani join.
"Monarkki mikään", puhuin mä noin, 
"ei, hemmetti vie, 
niin mahtava lie,
ett estää hän voi, 
kun harppuni soi."
...
Nurkasta nousi uhka nyt uus, 
sihteerit, soturit sieltä kun huus:
"Lyö – toden haastoi suutarin suu,
rangaistu Puola on, pötyä muu!"
Ja komerostaan
mua huitaisemaan 
nous muori, hän kai
tän pirstaksi sai, 
harppuni sievän. Pling plingeli soi. 
Haavoille suutari mun mukiloi.
Juttu on siinä. Pling plingeli soi.  

   Epistola 45
   Isä Mollbergille, koskeva hänen harppuaan ja tavallaan ad notitiam, että 
   Mollberg kärsi syyttömästi Rostockin kapakassa
   C. M. Bellman, suom. Unto Kupiainen
   

Bort allt vad oro gör – Pois kaikki huolet

 Jos lumet ovat sulaneet, ainakin enimmät, on kevätlaulujen aika.

Bort allt vad oro gör on Bellmanin tunnettu laulu, jota kuulee useimmiten yhteislauluna. Kaikki on vain tuhkaa. Siispä tyhjennetään pullot ystävien kesken. Sanat ja soinnut suomeksi, siskot lisätty veljien joukkoon. Hyvää kevättä! 

   G           D            Em            D
1. Pois kaikki huolet, pois iljetys pelon tuoma.
C          G          Am         D7 G  
Mieluummin kuomat tuo pullot, ja juomat
Am   G   D  G
näin maistellaan.
|:
G                     D        Em              Hm7-5
Sisko, tee niin kuin minäkin. Maistuuko, minä kyselin. 
C          G            Am          D7 G
Vaalein ja fiini, kyll' maukkain on viini
Am  G  D  G
tää Reininmaan. 
:|

2. Kaikki vain tuhkaa on, vain tomua ja santaa.
Ystävät kantaa, vie pöytään ja antaa
mielijuoman. 
|: 
Veikko, tee niin kuin minäkin. Lauloin ja join ja käkätin. 
Pois ilme tuima, kun viini niin huima
on Malagan. 
:|

Sång nr 17 ur Bacchi Tempel, suomennos T. Rosberg

Siis pelko pois ja eteen päin

Urho, jos kentällä kaatua saat

Fredmanin epistoloissa henkilöhahmoja tarkastellaan ulkokohtaisesti. Henkilöt eivät kerro ajatuksiaan, lukuun ottamatta Fredmania, kertojaa. Epistolassa 37 seurataan korpraali Mollbergia hänen vahtivuorollaan kuninkaan puutarhassa, Fredmanin näkökulmasta. 

Säkeistöjä on 11, joista kolmessa keskitytään puiston kauneuteen. Kahdessa säkeistössä kuvaillaan Mollbergin ulkomuotoa tarkasti, osin pilkallisesti. Hienostoa kuvaillaan ja luetellaan kahdessa säkeistössä. Kahdessa ihaillaan puistoon saapuvan kuningattaren tuloa ja tehdään kunniaa. Kuudennessa säkeistössä kuvaillaan paria vapaalla olevaa sotilasta puistossa. Toinen taputtaa tyttöään, toinen torkkuu. Siinä välittyy kesäisen puiston rauhallinen tunnelma. Kuningattaren saapumisen kuvaus on lähes yliampuvaa. Pilkallinen sävy kohdistuu silti vain hovimuusikoihin. He ovat kierosilmäisiä, janoisia ja hurskaita kuin lampaat. 

Muodostuukin kontrasti, kun 10. säkeistö kuvailee, kuinka sotilaan kaatuminen sodassa on kunniakasta. ”Paita päälläsi verisenä ja kauniina kertoo kuulista, jotka sinuun osuivat”. Tämän ainoan säkeistön Reino Hirviseppä julkaisi suomeksi nimellä Sotaveikot. Suomennos oli juhlava ja isänmaallinen. 

Alkutekstissä Fredmanin sävy muuttuu hyvin arkiseksi säkeistössä 11. Näin annetaan ymmärtää, että vartiomiehet eivät ajattele kunniaa, vaan vahtivuoron päättymistä ja sotilaiden arkista äkseerausta. Fredman kysäisee sivumennen: ”ethän vain pelkää?”. Edellisen säkeistön paatos saa ironisen sävyn. 

Säe säkeeltä luettuna Bellmanin laverteleva lauluruno sisältää sekä luonnonkauneutta että isänmaallisuutta, ihailua ja pilkkaa, tapahtumaa ja odotusta. Alkutekstin tyyli jää vaihtelevaksi. Viimeinen 11. säkeistö ratkaisee ehkä kokonaisuuden lempeän pilkalliseksi. Tai sitten se on loppuvitsin yritys. 

Suomentajalle teksti antaa siis valinnan mahdollisuuksia. Millainen tarina on kertomisen arvoinen? ”Mollberg, paikka!” se alkaa, ja alentaa vartiomiehen koiran asemaan. Aikalaisten nimien luettelo tai paimenrunouden hahmot eivät ole tarinalle oleellisia, voidaan jättää suomennoksesta pois. Viiteen säkeistöön tiivistäen paljon muutakin jätetään pois. Laulu on hetken aistimusten kuvaus kesäisessä puistossa. Vuoroin ihastunut, vuoroin pilkallinen. Kuin M. A. Nummisen tyylillä. Näytteenä suomennoksen toinen säkeistö sekä viimeinen. Ainoastaan viimeinen säkeistö on suomennettu alkutekstiä läheisesti seuraten. 

   Aurinko välkkymään jalokiven saa,
   Hienohelmat niiaa, nauraa, pyörii, parkuu. 
   Säihkettä, soittoa, puron solinaa,
   Orfeus kun kesäneitiin hullaantuu. 
   Portilla puiston käy säpinää. 
   On univormut kauniit ja kuumat. 
   Oi, kuningas ja kuningatar saapuvat! 
   Herttuat, kreivit, nyt tervehtikää. 

   Terveydeks, Mollberg, joko kello soi?
   Jaakobin torniss kahdeksaa se viisaa.
   Ethän vain pelkää? Sotamies ei voi
   yhtään empiä kun rinnan paljastaa.
   Mars, eteenpäin ja suoristakaa!
   Seis, ojennus, mä sulkeiset kestän.
   Kunniaa tee! Hei, onko se jo yhdeksän?
   Huus toinen vartija sillan takaa.

      Fredmans epistel n:o 37
      Til Mollberg på post vid Kungs-Trädgården
      Mollberg, stå stilla...
      suom. T. Rosberg

Tuoksuva, unettava puisto

Hetkinen meni pohtiessa, miten maapallon ympäri yksin purjehtiva kapteeni Lehtinen kertoi Helsingin Sanomille lukevansa paljon. ”Muuten tulisin hulluksi.” Hän luki juuri Moby Dickin. 

Helsingin Sanomat mainitsee, että tämä Melvillen romaani ”kertoo valaanpyynnistä.” 

Sehän kertoo ihmisen turhasta pyristelystä kohtaloa vastaan. Ja pakkomielteen seuraamisesta, vaikka henki menisi.

Bellman kirjoitti epistolassa 79 kauhusta luonnonvoimien edessä. Yhtä hyvin laulu kuvaa juoppohulluuden puuskaa.  

Lautta joll' seison keinuu, 
karmiva ruori kirskahtaa. 
Varjojen tungos heiluu. 
Sain alan ahtaimman. 
Kuolema torveen tuuttaa, 
Aiolos itkuun purskahtaa. 
Auta! Joen pauhu pelottaa, 
syöverin kauheimman. 
Hiisi, Näkki, Lempo ja Jätti 
riehui, tähdet sammuksiin mätti. 
Taivas ei näy, mä hukkaan yöhön katseeni. 
Näen menetykseni.
Mun kiirastuleni, 
hyv' yöt', madam!
      C. M. Bellman, suom. T. Rosberg

Miks itket täällä?

Riemukkaan tyhjäpäinen laulu kertoo Jergen Kyttyrän ja isä Bergin tekemisistä tanssiaisissa. Soitetaan, tanssitaan ja juodaan. Kertoja, Bellmanin lauluissa Fredman, kehuu juovansa kaksitoista pulloa minuutissa. Laulussa on neljä pitkää säkeistöä. Vain lyhyesti kahdessa säkeessä on ajatus, että hulluttelulla ja juhlimisella yritetään lohduttaa itkijää, joka kärsii rakkauden vuoksi. Tätä on korostettu suomennoksessa. Vain pieni osa alkuperäisestä kertomuksesta on säilytetty suomentaessa. Instrumentit saavat loistaa ja koristella rytmikästä melodiaa. Näytteenä kaksi säkeistöä neljästä.

2. Näin tanssii Jergen,
saa tytön posket punaa rairai rairai rairai.
Berg käyrätorven
messinkii rääkkää, toitottaa.
	Tanssii kaunis seralji.
	Soita vain veli, 
	nauti iloliemi.
	Valssiin Jergen hyökki,
	nyökki.
	Riemumielin tytöt riiaili.

4. Maista nyt hörppy.
Juo malja, torvet soittaa rairai rairai rairai.
Tyttösten hyppy
ja tanssi talon valloittaa. 
      Venus miehen uuvuttaa,
      Bacchus vie meitä
      loivempia teitä.
      Viini elämästä
      tästä
      rakkauden kivun puuduttaa. 
Miks itket täällä, 
kun meill on meno päällä?
Aamu pian koittaa,
kun tanssi talon valloittaa!

Fredmans epistel n:o 20
Til Fader Berg och Jergen Puckel
Står du och gråter...

Naula kanssamme!

Kuvakavalkadi ja Bellmanin tärkeimpiä lauluja

Carl Michael Bellman 1740–1795 – En bildkavalkad över vissa händelser och miljöer under denna tid

Magnus Ullmanin teoksessa tutustutaan hiukan syvemmin Bellmanin aikaan ja elinpiiriin. Se ei ole elämäkerta, mutta sisältää perustiedot runoilijan elämästä aikajärjestyksessä. Kuvia 1700-luvulta ja kirjan julkaisun aikoihin 2001. Kirja ja mukaan sisällytetty Mikael Samuelssonin CD muodostavat löyhän kokonaisuuden. 

Luettavaa ja kuunneltavaa

Kiinnostavaa on, mitkä laulut ja runot on valittu tällaiseen tietoja syventävään teokseen. Olisiko tässä tiivistettynä kaikki, mitä Bellmanin lauluista täytyy tietää? Näyttää siltä että valintaan vaikutti, kuinka tunnettu laulu on, joskus taas lauluruno, toisen kohdalla taas melodia. 

Teokseen sisällytetyt tai pitkästi lainatut laulut

Julkaisun mukaan järjestettynä, ei Bellmanin kirjoittamia otsikoita, vaan laulun ensimmäinen säe (esitysohje, tahtilaji). 

Fredmans epistel n:o 1 (FE 1) – Gutår båd’ natt och dag! (menuetto 3/4) 
FE 2 – Nå, skruva fiolen (andante 2/4) 
FE 4 – Hej, musikanter, ge valthornen väder  (presto 3/8)(instrumentaali CD:llä) 
FE 9 – Käraste bröder, systrar och vänner  (menuetto 3/4) 
FE 12 – Gråt fader Berg och spela  (lamentabile 4/4) 
FE 20 – Står du och gråter?  (menuetto 3/4)
FE 23 – Ack, du min moder  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä) 
FE 28 – I går såg jag ditt barn, min Fröja  (andante 3/4)(instrumentaali CD:llä) 
FE 35 – Bröderna fara väl vilse ibland  (allegretto 6/8)(instrumentaali CD:llä) 
FE 36 – Vår Ulla låg i sängen och sov  (allegretto 2/4) 
FE 48 – Solen glimmar bland och trind  (allegretto 2/4)  
FE 54 – Aldrig en Iris på dessa bleka fält  (andantino 3/4) 
FE 68 – Movitz, i afton står baln  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä)
FE 71 – Ulla, min Ulla, säj får jag dig bjuda  (allegro ma non troppo 2/4) 
FE 79 – Charon i luren tutar  (menuetto 3/4) 
FE 82 – Vila vid denna källa  (andante 2/4) 
Fredmans sång n:o 3 (FS 3) Se meningheten  (menuetto 3/4)
FS 5c – Så slår min Glock  (andante 2/4) 
FS 21 – Så lunka vi så småningom  (marche 2/4)  
FS 31 – Opp Amaryllis! Vakna min lilla!  (menuetto 3/4)(instrumentaali CD:llä)  
FS 32 – Träd fram du Nattens Gud  (andante 2/4) 
FS 33 – Magistraten uti T**** fiker (Täljevisan) (andante 4/4)
FS 35 – Gubben Noach  (andantino 2/4)  
FS 41 – Joachim uti Babylon  (andante 2/4)  
FS 57 – Sjung och läs nu Bacchi böner  (moderato 2/4) 
FS 64 – Fjäriln vingad syns på Haga  (andante 4/4) 
Gustafs skål  (marche 2/4)  
Jag kom hem så röd och skön (runo) 

Alla sama lista, johon on lisätty suomennosten tiedot. Lähes kaikki on suomennettu. Moni näistä lauluista vieläpä monta kertaa. Kokoelmia julkaisseet suomentajat (Ryömä, Hirviseppä ja Kupiainen) ovat usein suomentaneet samoja lauluja. Niissä tapauksissa mainitaan subjektiivisesti mieluisin. Paria luettelon laulua ei ole suomennettu. 

FE 1 – Kajsa Stinalle (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 2 – Ukko Bergille koskien hänen viuluaan (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 4 – Erityisesti Anna Stiinalle (Kupiainen, Fredmanin epistoloita)(ja Rosberg)
FE 9 – Thermopolium Borealen muorille ja hänen impyeilleen (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 12 – Elegia tappelusta Gröna Lundissa (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 20 – Miks itket täällä ? (Rosberg)
FE 23 – Yksinpuhelu Fredmanin maatessa Krypinin kapakan luona… (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 28 – Väijytyksestä Ulla Winbladia vastaan  (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 35 – Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FE 36 – Koskeva Ulla Winbladin äkkilähtöä (Kupiainen, Fredmanin epistoloita)
FE 48 – Jossa kuvaillaan Ulla Winbladin kotimatkaa Hessingenistä… (Ryömä, Lauluja lasin läpi) 
FE 54 – Ei koskaan Iiris (Rosberg, Bellman ja balalaikka)
FE 68 – Kohtapa, Muovits, myö soa (Gottlund)
FE 71 – Ullalle Fiskartorpetin ikkunassa… (Ryömä, Bellman ja balalaikka)
FE 79 – Kuolema torveen tuuttaa (Rosberg)
FE 82 – Epistola 82 Odottamattomat Jäähyväiset (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FS 3 
FS 5c – Niin kello lyö, on tullut yö (Rosberg)
FS 21 – Laulu 21 (Ryömä, Lauluja lasin läpi) 
FS 31 – Aamukalaan, Amaryllis! (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita) 
FS 32 – Esiin astu, herra Yö (Rosberg, Bellman ja balalaikka)
FS 33 
FS 35 – Ukko Nooasta ja hänen eukostaan (Ryömä, Lauluja lasin läpi)
FS 41 – Babylonin Sanna (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita) 
FS 57 – Lue ja laula, Bacchus on herra (Rosberg)
FS 64 – Perhonen taas lentää haassa (Rosberg)
Kuningas Kustaan malja (Hirviseppä, Bellman – lauluja ja epistoloita)
Pikku Kalle (Rosberg, suomennettu Mozartin sävelmään In dies’n heiligen Hallen)

Johtopäätös on, että tutustuminen Bellmanin tärkeimpään tuotantoon onnistuu myös suomeksi. Tässä sopii myös mainita suomennokset luetteleva Heikki Poroilan Yhtenäistetty Carl Michael Bellman (2012), vaikka se onkin jo hivenen vanhentunut. Musiikkikirjastonhoitaja Poroila piti luontevana nimetä Bellmanin laulut alkusanojen mukaan. Kuten Ruotsissakin usein tehdään. Laulun numero julkaisussa ja Bellmanin kirjoittamat otsikot kulkevat rinnalla. Ruotsiksi Bellmanin runous on käden ulottuvilla Wikisourcessa. 

Huulille huilu vie

Fredmanin epistolassa 19 Rumpali tuli, terve, tytöt yllytetään nuorukaisia ja neitosia. Kehotetaan syömään vohveleita ja juomaan viinejä. Bellman kirjoitti tanssimisesta ja vertauskuvin seksuaalisuudesta. Fredmanin epistoloiden alkupuolella on useita samantapaisia lauluja, huvitukseksi tehtyjä. Paavalin epistoloita parodioiva perusajatus ”toimii täysillä vain epistolasarjan alussa, voinee sanoa onneksi, sillä ajan mittaan se olisi kyllä ruvennut kyllästyttämään.” Lars Huldén, Ruusunpunainen suru, 1999. 

Alkuteksti mainitsee toistuvasti rummunpäristyksen. Alkuperäisnuotin esitysohje on eloisa (vivace), melodia on rytmikäs, ja säestys on tiheäjakoinen. Nämä voivat ohjata uudenkin sovituksen tekoa. Melodian rytmin vuoksi suomennos on varsin vapaa, seuraa samoja teemoja, ei ole käännös. Esimerkkinä toinen säkeistö viidestä. 

Valloita mäet hyppelyllä.
Tanssijat varpaillaan.
Hei, tyttö käsi vyötäröllä
sievästi tanhuaa.
Rummuta, rumpali! Serkku on alakuloinen.
Tanssi ja viini ja mies korjaa sen! 
   suom. Tuomas Rosberg

Midsommardans Anders Zorn 1903

On hauskaa olla lihava

Eräs Bellmanin nuoruudenruno ansaitsee huomiota, koska laulun melodia on kaunis. Hur lustigt är att vara fet kuuluu juomalauluihin, bakkanaalisiin sellaisiin. Humala ja naiminen ovat tavoitteina. Juomisen huonot puoletkin luetellaan asiaan kuuluvina, samoin kuin kuoleman väistämättömyys. Jokainen säkeistö päättyy ”te ymmärrätte hyvin mitä tarkoitan”. Esimerkkinä viimeinen säkeistö.

5. Nyt mainen loisto jäädä saa,
mä Astrildin vien tanssimaan.
Näin, voitin, maistoin, join. Pian kuolen.
Saan pullon puolisoksi - Käsität kyll sen.

   Hur lustigt är att vara fet
   Standartupplaga XIV, Ungdomsdikter II, n:o 7
   C. M. Bellman, suom. Tuomas Rosberg