perjantai 28. helmikuuta 2020

Kun vilkaisee eri suuntiin, Kalevala näkyy

Bellmanin laulut ovat tärkeä osa ruotsalaisten itseymmärrystä. Ilo luonnon kauneudesta, innostuminen, nousuhumala, naisten ihailu ja rakkauden kaipuu kuuluvat teemoihin Fredmanin epistoloissa. Suomalaisten itseymmärrykselle Kalevala on tärkeä. Oman kielen aarrearkku, osa sen perustusta, kuten Bellman ruotsalaisille.

Kalevalan päivänä sopii tarkastella Bellmanin tuutulaulua. Bellmanin lauluista suuri osa on roolirunoa, kirjoitettu kelloseppä Fredmanin suuhun. Tuutulaulussa tekijän pojalle Carlille kuulemme Bellmanin oman äänen. Tekstin hän kirjoitti tunnettuun kansanmelodiaan. Suomalaiset tuntevat sen kalevalaisena sävelenä, esimerkiksi tuutulaulussa Nuku, nuku, nurmilintu.

Ruotsissa sävelmää kutsutaan nimellä Fiskeskärsmelodin, kansanlaulusta Ro, ro till fiskeskär. Se on koko Pohjolassa tunnettu tuutulaulujen sävel [lähde]. Hyvää Kalevalan päivää.
4.
Tuutii, tuutii lapseni.
Oot aarre, annettumme.
Kun taas aamu alkaisi,
niin ponin piirtelemme.
Korttitalon kohotan,
kunnes kumoon puhallan.
Laulun sille teemme.
5.
Kaarle-kiltti halin suo,
jo isää suukottele.
Kultakengät kauniit tuo
nyt emo lapsoselle.
Nannaa saat ja nukkumaan,
pääsi paina uinumaan,
tyynys taputtele. 
   Vaggvisa för min son Carl   C. M. Bellman, suom. T. Rosberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti