sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Kevät on pörröinen. 

Nykypäivänäkin suosittu Bellmanin kevätlaulu alkaa Fjäriln vingad syns på haga. Runon ensimmäinen muoto sisältyi kirjeeseen, jonka Bellman lähetti Gustaf Mauritz Armfeltille, että saisi vaimolleen töitä. Armfelt on sama juvalaissyntyinen vapaaherra, joka kuningas Kustaa III:n murhan jälkeen suunnitteli vallankaappausta muiden kustaviaanien kanssa, pakeni Venäjälle ja Suomen sodan jälkeen toimi hallitusmiehenä Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Laulurunossa kuvaillaan monia asioita, mutta yhdistävä teema on kevään herääminen. Julkaistuna siitä tuli Fredmanin laulu 64. Suomennoksista lienee tutuin Reino Hirvisepän Silosiivin liitää perho. Ravisuttavaa kevättä!
Perhonen taas lentää haassa
Usvapeiton alle viuhahtaa
Levolle hän laskee maassa,
jonka kukkiin mesi kihahtaa
Kosteutta suo taas kerää,
imee lämpöä auringon
Juhlan aattoon kun maa herää,
vavisten on valmis hurmioon
    Fredmans sång n:o 64 suom. Tuomas Rosberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti