Elokuun 11. päivä lähestyy taas. Kokoelmassa Fredmanin laulut (1791) on monenlaista aineistoa Bellmanin viihdyttäjän uralta. Ritarikuntaparodiat olivat eräs laji. Niissä oltiin usein menehtyneen ritarin hautajaisissa.
Fredmanin laulu n:o 5 on kirje eikä ole laulu lainkaan. Se toimii esipuheena lauluihin 5a, 5b ja 5c. Otteet suomensi Tuomas Rosberg.
Herra luutnantti,... katsokaa,... airut Bacchuksen ritarikunnassa, herra Johan Glock, on poismennyt kuolemalla tämän kuun alussa, ja tämän herran ja miehen muistopuheen esittää ensi elokuun 11. päivänä seremoniamestari, sääntökunnan muistopuheen pitäjä, oraattori ja valittu tanssinopettaja Janke Jensen. Tähän kuulukoon mahdollisimman vähän komeilua: ei kulkuetta, melua ja fanfaaria, ainoastaan rumpuihin lyömistä, kun ritarikunnan lippua kantaa airut, joka Glockin jälkeen nimitetään. Tässä arvaillaan eräitä, joita voidaan pitää kelvollisina ottamaan vastaan edesmenneen virka kapitulissa: pohditaan, kenelle arpa lankeaa, kun otetaan huomioon, että airueen virka on poste d’honneur, jos hänet julistetaan ritarikunnan korkea-arvoisten ritarien veroiseksi. Menehtyneen airueemme ansiot ovat suurenmoiset Bacchuksen valtakunnassa, ja hänen hautaansa kunnioitetaan viinirypäleillä ja kantaateilla, hänen tuhkansa pirskotellaan ylämaan viinillä ja oluella. Temppelin kelloja lyödään. Sen jälkeen oraattori nousee ja pitää aiheeseen sopivan puheen, jonka jälkeen juhla päättyy elegiaan tai surulliseen kantaattiin kuolemasta, ja lauluihin Bacchuksen juomista ja humalaisten miesten ilosta ja horjuvien naisten aivoituksista, maailmantuskan halveksimisesta lasien ja pullojen ääressä sekä taivaasta, joka kaareutuu Bacchuksen maiden yllä.
Rohkaisisin herra luutnanttia vaikkapa seuraavilla ritarikunnan veljien tähän tilaisuuteen säveltämillä surulauluilla:
5a, Så vandra våre store män, (ei suomennettu) 5b, Se svarta böljans vita drägg (suom. Nään mustan aallon, valkopään) 5c, Så slår min Glock nu locket till (suom. Niin kello lyö, on tullut yö)
 |
| Probleemi. A. Gallen-Kallela 1894 |
