Katsokaa, kansa

Illanistujaisten esiintyjä Bellman alkoi sepittää ritarikuntaparodioita 1760-luvulla.  Lars Huldén kirjoittaa kirjassa Ruusunpunainen suru: Tämä Bacchuksen ritarikunta, jonka Bellman oli perustanut, oli pelkkä mielikuvituksen tuote. Jäsenet olivat pahamaineisia juoppoja... jotka olivat saaneet potkut juopottelun vuoksi... Mutta seremoniat, joita ritarikuntaluvuissa kuvataan, oli lainattu todellisilta seuraveljeskunnilta... Bellman oli itse jäsen monissa niistä. 

Fredmanin laulu 3, Se menigheten, kuvailee ritariksi lyömisen. Melodia on juhlava ja vanhahtava, rytmiltään menuetti. Se on aiemmin C. A. Gottlundin savontamana julkaistu 1863, ja kaksi ensimmäistä säkeistöä suomensi Seppo Mussalo yllämainittuun kirjaan.

1. Neätkös sä noita?
Sarvet jo soittaa,
juhlaksi jo Ruuskain rumputteloo.
Kaks nuorukasta,
Bakkuksen lasta,
Joukko-kuntaan lasketaan.
Joukonpa puhaltaja, Putkoin - hään
kantaapi viina-pullon käsissään.

1. Nää ihmisjoukko
ja kuule soitto,
ritarit Bacchuksen arvonsa saa:
kaks tarjoilijaa
komentajiksi
tänään lyödään, katsokaa!
Seuran airuet Glock ja Kämpendal
kantavat kunnialla valtikkaa

Bellmanin tehokas aloitus ”katso”, ”kuule trumpettia” ja ”rumpuja” osoittautuu suomentajille vaikeaksi, kun pitää sulloa lyhyisiin säkeisiin. Rosbergin suomennoksena ensimmäinen säkeistö kuuluu:

1. Katsokaa, kansa
seuraajiansa
Bacchus johtaa, ritarit kokoaa
Trumpetit siksi
kun ritariksi
lyödään kaks tarjoilijaa
Airuiksi nousee Glock ja Kämpendal
Valtikkaa kantaa, menneet vaietaan
:,: Pom pompompomom :,:  tänään menneet vaietaan

Laulussa on viisi säkeistöä, se on kertomus ritarikunnan seremoniasta. Bellman näyttää kirjoittaneen säkeistön viimeiseen riviin yllätyksen tai tyylirikon, ainakin kolmessa säkeistössä. Selvin sellainen on toisessa säkeistössä. Ensin ylevästi muistutetaan hyveiden ja voittajien palkinnoista ja sitten, että ”Bacchus ajattelee samoin”, ja ”Kolmodin kantaa kaksi kullattua porsasta”. Säkeistön viimeisen säkeen yllätys muuttaa laulua huvittavaksi. Ensimmäisessä säkeistössä loppu on ”ilman poikkipuheita”. Gottlundilla poikkipuheet on suomennettu viinapulloksi. Sehän sopii huonosti juhlavaan seremoniaan. 

Bellmanin keksimän Bacchuksen ritarikunnan perinteet, mm. Barbaran päivän vieton, omaksui veljeskunta Par Bricole.