Fredmanin epistoloita ei voi lukea yhtenäisenä kertomuksena. Bellman ei kirjoittanut näytelmää, vaan tuokiokuvia. Samat henkilöhahmot esiintyivät hänen lauluissaan vuosikymmenien ajan.

Useimmat naishahmot mainitaan lauluissa etunimillään kuten Kajsa Stina, Sofia tai Charlotta. Heidät mainitaan kellarityttöinä krouvissa, silkinkehrääjinä ja hedelmänmyyjinä. Naispääosan ottaa Ulla Winblad, kertomuksesta riippuen mm. nymfi ja Bacchuksen seurakunnan papitar.

Fredmanin epistoloista voi yrittää lukea Ulla Winbladin tien kaikkien ihailemaksi kaunottareksi ja yleiseksi naiseksi. Naiskauneuden ihailusta kertominen on omaperäistä Bellmania, ja useita otteita on käytetty tässä blogissa aiemminkin.

...
Hurraa, nyt Ulla tanssii
päässä kissankellokranssi.
Nilkka kuultaa kuin fajanssi.
Koristeineen, asusteineen
käy valojen loisteeseen.
...
Käyrätorven soitto haparoi,
seireenit sen tahtiin toikkaroi
vallassa Apollon.
Ulla Winblad poskin palavin,
riennät joka päivä kihloihin
innolla morsion.
Hurraa, nyt Ulla laulaa.
Juhlavalot punoo paulaa.
Katson väräjävää kaulaa.
Märkänä, kännissä
oon Kharonin kyydissä.
   Fredmanin epistolasta n:o 3, suom. Tuomas Rosberg

Kolme sulotarta, Louvre